|
Käsiraudat, kahleet ja vankiselli kuulostaa houkuttelevilta kinkyn korvaan, mutta ne ei oikeassa elämässä houkuta, ainoastaan sessionti mielessä. Siksi on syytä tuntea lakipykäliä ja sen koukeroita ja tietää se, mitä saa tehdä ja mitä ei.
Olen kerännyt tähän artikkeliin Suomen rikoslaista ainoastaan ne kohdat, jotka omasta mielestäni voivat tulla kyseeseen, kun tarkastellaan yleisesti sadomasokistisien sessioiden sekä bondage sidontojen lainmukaisuuksia. Samoin olen kahlannut lakikirjaa läpi pitäen mielessä muitakin fetisismejä, joita alan väestöstä löytyy ja koettanut löytää niihin viittaavia lakipykäliä. Rikoslain luvut ja pykälät sekä niiden nimet ovat oikeanlaiset, mutta pykälien sisältöä olen joissakin tapauksissa lyhentänyt ja muokannut luettavampaan muotoon, joten niiden soveltaminen ei käy suoraan tässä tekstiasussa. Samoin olen kerännyt lakipykälien joukkoon viitteitä niistä sessiointivaiheista tai fetisismeistä, mihin kyseistä pykälää voisi mielestäni soveltaa. Mikäli halutaksesi tarkan selvityksen siitä, onko jokin teko lainvastainen vai ei, tarvitsee kaivaa lakikirja uudelleen esille ja tarkistaa tarkka tekstimuoto sieltä. Artikkeli helpottaa kyseisen lakipykälän löytämistä, jos asia ei käy ilmi jo lakipykälän otsikosta tai tiivistämästäni selitteestä. Artikkeliin olen kirjannut myöskin rangaistukset, joita kyseisestä rikoksesta langetetaan.
Suomen Rikoslain historia
Suomen nykyinen rikoslaki ja siihen liittyvä asetus rangaistusten täytäntöönpanosta annettiin 19.12.1889 ja tuli voimaan1894. Ne kumosivat vuoden 1734 Lain rikos- ja rangaistuskaaret. Alun perin rikoslain piti astua voimaan jo 1891 alussa, mutta sitä jouduttiin vielä yhdenmukaistamaan silloisen Venäjän lain kanssa.
Myöhemminkin rikoslakia on muutettu lähes kaikilta osin ja viimeisin kaksiosainen lakiuudistus astui voimaan vuosina 1991 ja 1995. Alkuperäisessä muodossaan on voimassa enää vain joitakin vähämerkityksellisiksi jääneitä pykäliä, mutta nykyinen rikoslaki alkaa edelleenkin alkuperäisillä saatesanoilla:
Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä tahdomme Me täten armosta vahvistaa seuraavan rikoslain Suomen Suuriruhtinaanmaalle, jonka voimaanpanemisesta, niinkuin myöskin rangaistusten täytäntöönpanosta erityinen asetus annetaan:
Mikä on rikos ja milloin sovelletaan Suomen lakia?
Rangaistavaksi säädettyjä tekoja kutsutaan rikoksiksi. Suomen lakia sovelletaan Suomessa tehtyihin rikoksiin, mutta joskus myös ulkomailla tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Tällöin kuitenkin edellytetään, että teosta saattaa seurata Suomen lain mukaan yli puolen vuoden vankeusrangaistus. Toisinaan saattaa esiintyä tilanteita, joissa Suomen kansalainen syyllistyy rikokseen Suomen rajojen ulkopuolella ja Suomen laki tulee sovellettavaksi myös tuonkaltaisten rikosten kohdalla.
Rikoslaki 10.12.1889/39
1 Luku, pykälät 1 – 15, Rikoslain määritteitä sekä soveltamisalueita
1 § määritellään mikä on Suomessa tehty rikos
6 § määritellään mikä on suomalaisen tekemä rikos.
10 § määrittelee rikoksen tekopaikkaa
Suomen rikoslakia sovellettaessa on keskeistä se, että kyseinen rikos on tapahtunut ja toteutettu Suomessa. Rikoksen tekopaikaksi katsotaan se paikka, missä rikollinen teko suoritettiin, sekä missä rikoksen seuraus ilmeni. Rikoksen jäädessä yritykseksi, katsotaan rikos tehdyksi siellä, missä rikoksen toteutuessa sen seuraus olisi todennäköisesti ilmennyt. Yllyttäjän ja avunantajan rikos katsotaan tehdyksi siellä, missä rikokseen osallinen teko suoritettiin, sekä siellä, missä varsinaisen rikoksentekijän rikos on tehty. Mikäli rikoksen tekopaikasta ei ole varmuutta, mutta voidaan perustellusti olettaa, että kyseinen rikos on tehty Suomen alueella, katsotaan rikos tehdyksi Suomessa.
Rikoksen yritys
Rikoksen yrityksellä tarkoitetaan tekoa, jossa rikoksen tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä vaikka rikos itsessään ei ole toteutunut. Rikoksen yritys on kysymyksessä myös silloin, kun vaaraa ei aiheudu, mikäli vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain satunnaisista syistä. Rikoksen yrityksestä rangaistaan silloin, mikäli rikoksen yritys on kyseistä tahallista rikosta koskevassa säännöksessä säädetty rangaistavaksi.
Rikoksen sovittelu
Oikeudenkäynnin sijasta juttu voidaan ohjata sovitteluun erityisesti silloin, jos rikoksentekijä on nuori. Aloitteen sovittelusta voi tehdä rikoksen tekijä, uhri, syyttäjä, poliisi tai sosiaaliviranomainen. Sovittelijoina toimivat tehtävään koulutetut henkilöt. Sovittelu on käytettävissä vain vähäisemmissä rikoksissa. Törkeissä teoissa ei käräjiä voi välttää.
Asianomistajarikos
Mikäli kyseessä on rikos, jossa syyttäjä saa nostaa syytteen rikoksesta ainoastaan asianomistajan vaatimuksesta, nk. asianomistajarikos, esitutkinta toimitetaan vain, mikäli asianomistaja on ilmoittanut esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Mikäli asianomistaja peruuttaa rangaistusvaatimuksensa, tutkinta lopetetaan.
Mikäli kyseessä on sellainen rikos, josta syyttäjä saa lain mukaan yleisen edun sitä vaatiessa nostaa syytteen asianomistajarikoksesta, vaikkei asianomistaja vaatisikaan rikokseen syyllistyneelle rangaistusta, on esitutkinta syyttäjän pyynnöstä toimitettava.
2 Luku, Rangaistukset
Pykälät 1-18 sisältävät yleiset määritykset rangaistuksille
Pykälät 2a1-11 sakot, muuntorangaistukset ja rikesakot
Pykälät 2b1-5 Ehdollinen rangaistus
Pykälät 2c1-14 Ehdoton rangaistus eli vankeus sekä ehdonalaisuus
3 Luku, pykälät 1-7 Rikosoikeudellisen vastuun yleiset edellytykset
4 § Vastuuikäraja ja syyntakeisuus (syyntakeettomuus)
Rikosoikeudellinen vastuu edellyttää henkistä kypsyyttä ja terveyttä. Terveys arvioidaan lääketieteellisesti, mutta syyllisyysarviointi on lääketieteen ja oikeustieteen yhteistulos. Ihminen, joka on henkisesti kypsä ja psyykkisesti terve, on syyntakeinen. Pieni lapsikin voi tehdä teon, joka voidaan määritellä rikokseksi, mutta häntä ei voida asettaa siitä vastuuseen. Hän on siis syyntakeeton. Samoin voimakas psykoosi voi poistaa vastuun. Lapsi tai henkisesti sairas ihminen ei välttämättä osaa ajatella tekojensa seurauksia tai ei edes ymmärrä tekonsa merkitystä. Syytetyn voimakas humalatila tai muu huumausaineen vaikutus ei vaikuta syyntakeellisuuden arvioinnissa.
Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15 vuoden iässä eikä siihen ole määritelty yläikärajaa.
6 § Tahallisuus
Tekijä on tehnyt rikoksen tai rikkomuksen tahallaan, jos hän on tiennyt teon seuraamukset, taikka hän on pitänyt seuraamuksia varsin todennäköisinä.
7 § Tuottamus
Jos seuraamukset ovat aiheutuneet huolimattomuudesta taikka välinpitämättömyydestä, katsotaan teko tuotettu tahattomasti. Teko voidaan myöskin tuomita tehdyksi törkeänä tuottamuksena. Ennemmin tapaturmaan, kuin tuottamukseen perustuvasta teosta ei rangaista.
4 Luku pykälät 1-7, Vastuuvapausperusteet
1 § Tunnusmerkistöerehdys
Jos tekijä ei teon hetkellä ole selvillä kaikkien niiden seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää, tai jos hän erehtyy sellaisesta seikasta, teko ei ole tahallinen. Vastuu tuottamuksellisesta rikoksesta voi kuitenkin tulla kysymykseen tuottamuksen rangaistavuutta koskevien säännösten mukaan.
2 § Kieltoerehdys
Mikäli rikoksen tekijä erehtyy pitämään tekoaan sallittuna, on hän rangaistusvastuusta vapaa, mikäli erehtymistä voidaan katsoa johtuneen kyseisen lain puutteellisesta/virheellisestä julkistamisesta tai lain sisällön erityisestä vaikeaselkoisuudesta tai muusta näihin rinnastettavasta seikasta.
6 § Voimakeinojen käyttö
5 Luku, pykälät 1-8 sisältävät Yrityksestä ja osallisuudesta rikokseen
1 § Rikoksen yritys
Rikoksen yrittäminenkin on rangaistavaa, ellei teko ole jäänyt yrittämisen asteelle 2 § vuoksi.
2 § Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen
Rikoksen yrityksestä ei rangaista, mikäli rikoksentekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen saattamisesta loppuun kesken teon, taikka jos hän muuten on estänyt rikoksella aiotun seurauksen syntymisen. Mikäli rikos jää toteutumatta epäonnistumisen vuoksi, ei sitä katsota tehokkaaksi katumiseksi.
3 § Rikoskumppanuus
Mikäli kaksi tai useampi henkilö yhdessä toteuttaa tahallisen rikoksen, rangaistaan kutakin heistä tasavertaisesti rikoksen tekijänä.
4 § Välillinen tekeminen
Rikoksen tekijänä tuomitaan niin ikään se, joka on tehnyt tahallisen rikoksen käyttäen välikappaleena toista henkilöä, jota ei voida rangaista siitä rikoksesta syyntakeettomuuden tai tahallisuuden puuttumisen vuoksi, taikka muusta rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiin liittyvästä syystä.
5 § Yllytys
Rikokseen yllyttäminen. Mikäli toinen tahallaan houkuttelee toisen rikokseen tai tämän rikoksen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan tämä yllytykseen syyllistynyt samalla tavoin kuin rikoksen tekijä.
6 § Avunanto
Mikäli henkilö ennen rikosta tai sen aikana tahallaan avustaa omin neuvoin, toimin tai muilla tavoin toista henkilöä rikoksen tai rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta samoin kuin rikoksen tekijä. Yllytys avunantoon rangaistaan avunantona.
6 Luku, pykälät 1-16, Rangaistuksen määrittämisen
9 § Valinta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä
Enintään kahden vuoden tuomio voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei rikoksen vakavuus ja rikoksentekijän tausta edellytä ehdotonta vankeutta.
Alle 18-vuotiasta ei saa tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen, ellei painavat syyt sitä vaadi.
7 Luku pykälät 1-9 sisältävät määritelmät yhteisestä rangaistuksesta
8 Luku, Pykälät 1-18 sisältävät määritteet rikoksen vanhentumisesta
9 Luku, pykälät 1-10, Oikeushenkilön rangaistusvastuu
10 Luku, pykälät 1-11, Menettämisseuraamukset
11 Luku, pykälät 1-14, Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan
3 § Rikos ihmisyyttä vastaan
Jos osana siviiliväestöön kohdistuvaa laajamittaista tai järjestelmällistä
hyökkäystä surmaa tai orjuuttaa toisen, käy hänellä kauppaa taikka kiduttaa ja raiskaa tai orjuuttaa häntä muulla tavalla seksuaalisesti, on tuomittava rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen vähintään yhdeksi vuodeksi tai elinkautiseen vankeuteen. Sotatilanne luetaan tämänkaltaiseksi tilanteeksi, rauhanajalla tulkitaan rikos muiden pykälien mukaisesti. Yrityskin on rangaistava teko.
4 § Törkeä rikos ihmisyyttä vastaan
9a § Kidutus
Jos virkamies aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä kärsimystä hänet on tuomittava kidutuksesta vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi.
Kidutuksesta tuomitaan myös, jos nimenomaisesti tai hiljaisesti sallii alaistensa tai muutoin määräysvallassaan olevan henkilön tekemän kidutuksen. Yrityskin on rangaistavaa.
Tätä pykälää sovelletaan myöskin julkista luottamustehtävää hoitavalle sekä julkista valtaa käyttävälle henkilölle, joka syyllistyy kyseiseen rikokseen.
11 § Syrjintä
Joka elinkeinoammatissa, yleisöpalvelussa tai muussa julkisessa virantoimituksessa taikka julkisessa tilaisuudessa ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla taikka kieltäytyy päästämästä tätä tilaisuuteen rodun, kansallisuuden … sukupuolisen suuntautumisen taikka yhteiskunnallisen mielipiteen perusteella, on tämä tuomittava syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
12 Luku, pykälät 1-11, Maanpetokset
13 Luku, pykälät 1-4, Valtionpetokset
14 Luku, pykälät 1-7, Rikokset poliittisia oikeuksia vastaan
15 Luku, pykälät 1-13, Rikokset oikeudenkäyttöä vastaan
16 Luku, pykälät 1-20, Rikokset viranomaisia vastaan
17 Luku, pykälät 1-25, Rikokset yleistä järjestystä vastaan
12 § Hautarauhan rikkominen
Mikäli henkilö luvattomasti avaa haudan tai ottaa sieltä ruumiin taikka käsittelee hautaamatonta ruumista pahennusta herättävällä tavalla, katsotaan hänen syyllistyvän hautarauhan rikkomiseen. Hautarauhan rikkomisesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi.
Hautarauhan rikkomiseksi voidaan katsoa myös tunkeutuminen onnettomuuden tai vastaavan johdosta esimerkiksi uponneen matkustaja-aluksen hylky, joka käsitetään hautapaikaksi. Jos teko todetaan sairaalloisen riippuvuuden aiheuttamaksi, silloin tapausta käsitellään nekrofiliana, joka on parafilia.
13a § Laiton naamioituminen
Joka yleisellä paikalla järjestettävän yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden yhteydessä esiintyy tunnistamattomaksi naamioituneena ilmeisenä tarkoituksenaan ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta, on tuomittava laittomasta naamioitumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Tämä lakipykälä voi tulla kyseeseen esimerkiksi julkisessa sessiossa, missä alistettavaan käytetään väkivaltaa ja alistaja on naamioitunut tunnistamattomaksi vaikkapa nahkamaskilla.
14 § Eläinsuojelurikos
Eläinsuojelurikoksella tarkoitetaan tekoa, jossa henkilö joko tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta joko pahoinpitelemällä tai muuten kohtelee eläintä julmasti ja aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä tai kipua. Eläinsuojelurikoksesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Zoofilia, eli eläimiin sekaantuminen ei nimikkeenä ole enää nykypäivänä rangaistava teko (poistettiin vuonna 1971), ellei se aiheuta eläimelle pykälässä mainittua kärsimystä. Ihminen-eläin pornografian hallussapito ei ole rangaistavaa, mutta sen levittäminen maksullisesti tai maksuttomasti katsotaan rikkovan sukupuolisiveellisyyttä koskevan kuvan levittämistä käsittelevää lakipykälää.
15 § Lievä eläinsuojelurikos
Mikäli eläinsuojelurikos, ottaen huomioon aiheutetun kärsimyksen, kivun tai tuskan, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, katsotaan teko lieväksi eläinsuojelurikokseksi. Lievästä eläinsuojelurikoksesta tuomitaan sakkoa.
17 § Väkivaltakuvauksen levittäminen
Mikäli henkilö myy, vuokraa tai levittää elokuvia tai muita liikkuvia kuvia, joissa esitetään raakaa väkivaltaa, katsotaan hänen syyllistyvän väkivaltakuvauksen levittämiseen. Väkivaltakuvauksen levittämisestä tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
18 § Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen
Mikäli henkilö valmistaa, myy, vuokraa taikka muuten levittää sellaisia kuvia tai kuvatallenteita, joissa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti esitetään joko lasta, väkivaltaa tai eläimiin sekaantumista katsotaan hänen syyllistyvän sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämiseen. Lapsena pidetään kahdeksaatoista vuotta nuorempaa henkilöä sekä sellaista henkilöä, jonka voi olettaa olevan kahdeksaatoista vuotta nuorempi. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Teon yritys on rangaistava.
18a § Törkeä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittäminen
Mikäli sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisessä kyseinen lapsi on erityisen nuori, tai kuvassa esitetään myös vakavaa väkivaltaa tai lapsen kohtelua erityisen nöyryyttävästi, katsotaan teko törkeäksi. Törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Teon yritys on rangaistava.
18b § Kuvaohjelman laiton esittäminen tai levittäminen alaikäiselle
Jos julkisesti esittää tai levittää kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle henkilölle kuvaohjelmaa, joka tarkastamisesta annetun lain 8 §:n nojalla ei ole hyväksytty esitettäväksi, tuomitaan kuvaohjelman laittomasta esittämisestä tai levittämisestä alaikäiselle sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
19 § Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito
Mikäli henkilö pitää hallussaan valokuvaa, videonauhaa tai muuta todellisuudenmukaista kuvatallennetta, jossa esitetään lasta sukupuoliyhteydessä tai siihen rinnastettavassa seksuaalisessa kanssakäymisessä, katsotaan hänen syyllistyvän sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitoon. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi.
Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista on 17. marraskuuta 2006 Suomen eduskunnan hyväksymä laki (1068/2006 vp.), joka on tarkoitettu rajoittamaan lapsipornon saatavuutta rajoittamalla Internet-liikennettä teknisesti käyttämällä salaisia sulkulistoja. Lain mukaan internet-operaattorit voivat halutessaan estää asiakkaidensa pääsyn lapsipornoa sisältäville sivustoille. Osa suomalaisista operaattoreista on ilmoittanut noudattavansa suositusta.
Laki tuli voimaan 1.1.2007 ja ensimmäiset operaattorit alkoivat estämään asiakkaitaan pääsemästä määrätyille sivustoille vuoden 2008 alussa.
20 § Sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi
Mikäli ansiotarkoituksessa luovuttaa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan tai kuvatallenteen15 vuotta nuoremmalle henkilölle, tai asettaa sellaisen julkisesti yleisön nähtäville, katsotaan hänen syyllistyvän sukupuolisiveellisyyttä loukkaavaan markkinointiin. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta markkinoinnista tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.
21 § Sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen
Mikäli henkilö tekee julkisesti sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan teon, katsotaan hänen syyllistyvän sukupuolisiveellisyyden julkiseen loukkaamiseen. Tästä tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.
22 § Sukupuoliyhteys lähisukulaisen kanssa
Insesti. Rikoslaissa on määritetty rangaistavaksi sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken. Lähisukulaisina pidetään suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevia henkilöitä ja sisaruksia. Insestistä tuomitaan joko sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.
Insestistä ei tuomita henkilöä, joka on ollut sukupuoliyhteydessä oman vanhempansa taikka tämän vanhemman kanssa ollessaan itse alle kahdeksantoista vuoden ikäinen taikka henkilö, joka on lainvastaisesti pakotettu sukupuoliyhteyteen.
(Saksalaisyhtye Rammsteinin kappale Wieder Blut kertoo Itävaltalaisen Josef Fritzl insestikaappauksesta, jossa hän lukitsi tyttärensä kellariin ja piti tätä siellä vangittuna 18 vuoden ajan.)
18 Luku, pykälät 1-3, Rikokset sukuoikeuksia vastaan
19 Luku on kumottu 24.7.1998/563
20 Luku, pykälät 1-13, Seksuaalirikokset
1 § Raiskaus
Raiskauksella tarkoitetaan tekoa, jossa henkilö pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää sellaista väkivaltaa. Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka on sukupuoliyhteydessä toisen kanssa saatettuaan tämän ensin tiedottomaksi taikka muuhun vastaavaan pelkotilaan jossa toinen on kykenemätön puolustamaan itseään. Tekijän ja teon kohteen sukupuolella ei ole merkitystä. Myös avioliitossa raiskaus on mahdollinen.
Mikäli tekijä ei itse ole aiheuttanut uhrin tiedotonta tai muuten puolustuskyvytöntä tilaa (esimerkiksi vahva humalatila) ei tekoa tällöin katsota raiskaukseksi, vaan mahdolliseksi seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Raiskauksesta tuomitaan vankeutta vähintään yksi ja enintään kuusi vuotta. Teon yritys on rangaistava.
2 § Törkeä raiskaus
Mikäli raiskauksessa aiheutetaan tahallisesti toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, taikka rikoksen tekevät useat tai siinä aiheutetaan erityisen tuntuvaa henkistä tai ruumiillista kärsimystä, tai rikos tehdään erityisen raa’alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla, katsotaan teko törkeäksi raiskaukseksi. Törkeästä raiskauksesta tuomitaan vankeutta vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta. Teon yritys on rangaistava.
3 § Pakottaminen sukupuoliyhteyteen
Mikäli raiskauksessa on käytetty vain vähäinen määrä väkivaltaa tai uhkausta, katsotaan teko sukupuoliyhteyteen pakottamiseksi. Pakottamisesta sukupuoliyhteyteen tuomitaan vankeutta enintään kolme vuotta. Teon yritys on rangaistava.
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä edellä mainitusta teosta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi, taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
4 § Pakottaminen seksuaaliseen tekoon
Mikäli henkilö joko väkivallalla tai uhkauksella pakottaa toisen ryhtymään muuhun seksuaaliseen tekoon kuin sukupuoliyhteyteen, katsotaan teko pakottamiseksi seksuaaliseen tekoon. Pakottamisesta seksuaaliseen tekoon tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kolme vuotta. Teon yritys on rangaistava.
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä edellä mainitusta teosta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi, taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
5 § Seksuaalinen hyväksikäyttö
Seksuaalisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö omaa asemaansa hyväksikäyttäen suostuttelee kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön, joka on koulussa tai muussa laitoksessa hänen määräysvaltansa tai valvontansa alainen ja käyttää tätä seksuaalisesti hyväkseen. Samoin hyväksikäytöksi katsotaan tilanne, jossa henkilö taivuttaa hoidettavana sairaalassa tai muussa laitoksessa olevan sukupuoliyhteyteen kanssaan tai muuhun seksuaaliseen tekoon. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään neljä vuotta. Teon yritys on rangaistava.
Tilanteessa, jossa henkilö käyttämällä törkeästi väärin toisen kypsymättömyyttä päättää seksuaalisesta käyttäytymisestään, tai tilanteessa jossa henkilö käyttämällä törkeästi hyväkseen toisen riippuvuussuhdetta itsestään ja taivuttaa henkilön sukupuoliyhteyteen kanssaan, ei virallinen syyttäjä saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja itse ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi, ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.
Mikäli on käytetty hyväksi tilannetta, jossa toinen on tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden tai muun avuttoman tilan takia kykenemätön puolustamaan itseään tai muuten kykenemätön muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, voidaan syyte jättää nostamatta asianomistajan toivomuksesta, ellei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi kyseisen syytteen nostamista.
6 § Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
Lapsen seksuaalisella hyväksikäytöllä tarkoitetaan alle kuusitoistavuotiaalle tehtyä seksuaalista kanssakäymistä, joka on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen kehitykselle. Se ei tarkoita pelkästään ilman lupaa tapahtuvaa seksuaalista ahdistelua, vaan rikokseksi voidaan katsoa myös alle 16-vuotiaan kanssa tapahtuva sukupuoliyhteys silloin, kun toinen osapuoli on huomattavasti toista vanhempi, vaikka kyseessä ei olisikaan sukupuoliyhteyteen pakottaminen.
Teon ei myöskään tarvitse olla sukupuoliyhteys johtaakseen rangaistukseen. Esimerkiksi seksuaalissävyisten tekstiviestien lähettäminen on tulkittu lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi.
Myös itse alle 16-vuotias voi vastoin yleistä käsitystä syyllistyä lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön tehdessään seksuaalisen teon huomattavasti itseään nuoremman ja epäkypsemmän henkilön kanssa (rikosoikeudellinen vastuuikäraja on 15 vuotta).
Lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä ei pidetä tekoa, jossa osapuolten iässä tai henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa. Lainkäytössä tätä pykälää on tulkittu laajasti riippuen tapauksesta. Yleistäen kuitenkin lailliseksi katsotaan sitä suurempi ikäero, mitä vanhempia osapuolet ovat. Esimerkiksi joulukuussa 2003 Helsingin hovioikeus vapautti 14-vuotiaan tytön 19-vuotiaan poikaystävän hyväksikäyttösyytteestä, koska seksisuhteessa olleiden nuorten katsottiin viiden vuoden ikäerosta huolimatta olleen suunnilleen yhtä kypsiä vastaamaan tekemisistään.
Suojaikärajalla tarkoitetaan yleensä seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyvää ikärajaa. Suomessa suojaikäraja on 16 vuotta ja se tarkoittaa, että alle 16-vuotiaat ovat erityisessä suojelussa seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Tietyissä tapauksissa, esimerkiksi lapsen vanhemman tai häntä opettavan opettajan syyllistyessä seksuaaliseen hyväksikäyttöön, suojaikäraja on 18 vuotta.
Suojaikärajan rikkominen eli alaikäiseen sekaantuminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että tekijä olisi pedofiili, sillä vain pieni osa ilmitulevista alaikäisiin sekaantumisista kohdistuu niin nuoriin, mitä pedofilian määritelmään kuuluu. Aikaisemmin Suomessa homoseksuaalisen kanssakäymisen suojaikäraja oli 18 vuotta, mutta korkeampi ikäraja poistettiin vuonna 1998 rikoslain kokonaisuudistuksen osana.
Lapseen kohdistuneet seksuaalirikokset vanhenevat vasta, kun niiden uhri täyttää 28 vuotta eli on kulunut kymmenen vuotta hänen tulemisestaan täysi-ikäiseksi.
Suomen laki ei sanktio esimerkiksi pedofiliaa, kuten ei sanktioi psykopatiaa tai aspergerin (Hans Aspenrgerin kehittämä termi lievälle autismille, joka ilmenee kehnoina sosiaalisina taitoina, pakonomaisina rituaaleina sekä poikkeavina kiinnostuksen kohteina) syndroomaakaan. Kyseessä on parafilia, ei rikosnimike ja parafiliat käsitellään sairauksien yhteydessä. Laissa ei ole pedofiliaa, vaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö.
Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan vankeutta enintään neljä vuotta. Teon yritys on rangaistava.
Mikäli edellä tarkoitetun rikoksen asianomistaja omasta tahdostaan pyytää, ettei syytettä nostettaisi, on virallisella syyttäjällä oikeus jättää syyte nostamatta, jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista.
7 § Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
Mikäli lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä kohteena on lapsi, jolle rikos lapsen iän tai kehitystason vuoksi on omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa tai rikos tehdään erityisen nöyryyttävällä, katsotaan teko törkeäksi lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan vankeutta vähintään yksi ja enintään kymmenen vuotta. Teon yritys on rangaistava.
8 § Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö
Mikäli henkilö joko lupaamalla tai antamalla korvauksen saa parituksen tai ihmiskaupan kohteena olevan henkilön ryhtymään sukupuoliyhteyteen tai siihen rinnastettavaan seksuaaliseen tekoon kanssaan, katsotaan hänen syyllistyvän seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöön. Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Teon yritys on rangaistava.
8a § Seksipalveluiden ostaminen nuorelta
Mikäli henkilö joko lupaamalla tai antamalla korvauksen saa kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön ryhtymään sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaaliseen tekoon kanssaan, katsotaan hänen syyllistyvän seksuaalipalvelujen ostamiseen nuorelta. Seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Teon yritys on rangaistava.
Eduskunta päätti 21.6.2006, että Suomessa seksin myyminen tai ostaminen prostituoidulta ei ole kiellettyä, ellei kyseessä ole paritus tai ihmiskaupan uhri. Tämä päätös perustui perustuslaissa suojattuun elinkeinovapautta koskevaan lakiin. Suomessa on rekisteröitynyt yhdistys, Seksialan Liitto SALLI ry, joka toimii seksityöläisten etujärjestönä ja se pyrkii mm. vähentämään alalla vallitsevia ihmisoikeusongelmia.
9 § Paritus
Mikäli henkilö hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä järjestää huoneen tai muun tilan korvausta vastaan tapahtuvaa sukupuoliyhteyttä tai siihen rinnastettavaa seksuaalista tekoa varten tai yhteystietoja välittämällä markkinoi toisen seksuaaliseen tekoon, katsotaan hänen syyllistyvän paritukseen. Parituksesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kolme vuotta. Teon yritys on rangaistava.
Orjaan lainaaminen ystävälleen on lain mukaan täysin sallittua toimintaa, mutta jos siitä saa jonkin asteista korvausta, katsotaan se parittamiseksi. Parituksen ja ihmiskaupan ero on siinä, että parituksessa kyseessä on seksuaalisuuteen liittyvä teko.
9a § Törkeä paritus
Mikäli parituksessa tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai aiheutetaan toiselle vakava sairaus tai ruumiin vamma tai kohteena on kahdeksaatoista vuotta nuorempi lapsi, katsotaan teko törkeäksi paritukseksi. Törkeästä parituksesta tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Teon yritys on rangaistava.
10 § Määritelmät
11 § Syyteoikeus
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 3 tai 4 §:ssä eikä 5 §:n 1 momentin 2 tai 4 kohdassa tarkoitetuista rikoksista, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
12 § Toimenpiteistä luopuminen
Jos 1 §:ssä, 5 §:n 2 momentissa tai 6 §:ssä tarkoitetun rikoksen asianomistaja omasta vakaasta tahdostaan pyytää, ettei syytettä nostettaisi, virallisella syyttäjällä on oikeus jättää syyte nostamatta, jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista.
21 Luku, pykälät 1-18, Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset
5 § Pahoinpitely
Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka saattaa hänet tiedottomaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Myös henkinen väkivalta voinee täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkit. Yrityskin on rangaistava teko.
Kotona tapahtuva pahoinpitely tuli virallisen syytteen alaiseksi 1.9.1995. Lain tarkoituksena on se, että kotona tapahtuvaan väkivaltaan suhtaudutaan samalla vakavuudella, kuin yleisellä paikalla tapahtuvaan rikkomukseen.
Sessiointien seuraamukset ovat usein mustelmia ja jopa avohaavoja ja nämä tuottamukset täyttävät pahoinpitelyn tunnusmerkit, eikä tekoa voida niiltä osin enää pitää lievänä pahoinpitelynä, joka olisi asianomistajarikos, eikä automaattisesti johtaisi siis esitutkintaan. BDSM:ä ei pidä silti sekoittaa pahoinpitelyyn, koska siinä uhrilla on sananvaltaa siihen, mitä tälle tehdään, eli kaikki tapahtuu uhrin omasta vapaasta tahdosta ja kaikki sovitaan etukäteen.
6 § Törkeä pahoinpitely
Jos pahoinpitelyssä aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, tai rikos tehdään erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. HIV-infektion aiheuttaminen on myös tällaiseksi katsottu kuuluvaksi, mutta esimerkiksi puukeppi tai kumipamppu ei ole tässä kohdassa tarkoitettu ase. Tämän yrityskin on rangaistava teko.
7 § Lievä pahoinpitely
Jos pahoinpitely on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä pahoinpitelystä sakkoon.
10 § Vamman tuottamus
Mikäli henkilö huolimattomuudellaan aiheuttaa toiselle ruumiinvamman tai sairauden, joka ei ole vähäinen, katsotaan teko vammantuottamukseksi. Vammantuottamuksesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.
11 § Törkeä vamman tuottamus
Mikäli vammantuottamuksessa ruumiinvamma tai sairaus aiheutetaan törkeällä huolimattomuudella ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, katsotaan teko törkeäksi vammantuottamukseksi. Törkeästä vammantuottamuksesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
13 § Vaaran aiheuttaminen
Mikäli henkilö joko tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran, katsotaan hänen syyllistyneen vaaran aiheuttamiseen. Vaaran aiheuttamisesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
14 § Heitteillepano
Mikäli henkilö saattaa toisen avuttomaan tilaan tai jättää henkilön sellaiseen tilaan, mikä aiheuttaa vaaraa tämän hengelle tai terveydelle, katsotaan teko heitteillepanoksi. Heitteillepanosta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Jos esimerkiksi orjan jättää sidottuna yksin ilman valvontaa sellaiseksi ajaksi, josta katsotaan koituvan tälle vaaraa, saatetaan teko katsoa heitteillepanoksi taikka vaaran aiheuttamiseksi. Tähän, kuten moneen muuhunkin lakipykälään vaikuttaa tilanteen muut huomioon otettavat seikat.
16 § Syyteoikeus
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä lievästä pahoinpitelystä, joka on kohdistunut viisitoista vuotta täyttäneeseen henkilöön, eikä vamman tuottamuksesta, ellei asianomistaja itse ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi.
22 Luku, pykälät 1-6, Sikiön, alkion ja perimän loukkaaminen
23 Luku, pykälät 1-12, Liikennerikokset
24 Luku, pykälät 1-12, Yksityisyyden, rauha ja kunnian loukkaaminen
1 § Kotirauhan rikkominen
Mikäli henkilö oikeudettomasti tunkeutuu tai menee salaa kotirauhan suojaamaan paikkaan katsotaan hänen syyllistyvän kotirauhan rikkomiseen. Kotirauhan rikkomisesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.
Jos tirkistely (voyerismi) kiinnostaa, niin kannattaa pitää mielessä tämä lakipykälä, koska luvaton toisten katselu voidaan tulkita kotirauhan rikkomiseksi. Tämän fetisismin harjoittamiseen vaikuttaa olennaisesti teon paikka. Nämä paikat on määritelty tämän luvun 11.sta pykälässä.
2 § Törkeä kotirauhan rikkominen
Mikäli kotirauhan rikkomisessa rikoksentekijä varustautuu teon toteuttamista varten esim. aseella tai tekijän ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa, katsotaan teko törkeäksi kotirauhan rikkomiseksi. Törkeästä kotirauhan rikkomisesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä kotirauhan rikkomisesta tai törkeästä kotirauhan rikkomisesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi, taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
5 § Salakuuntelu
Salakuuntelusta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
6 § Salakatselu
Mikäli henkilö katselee tai kuvaa teknisellä laitteella kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä, katsotaan hänen syyllistyvän salakatseluun. Varsin viattomana pitämän pila siitä, että laittaa kamerakännykän vaikkapa pukukoppiin tai vessaan rikkoo tätä lakipykälää.
Salakatselusta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Teon yritys on rangaistava.
7 § Salakuuntelun ja salakatselun valmistelu
Mikäli henkilö sijoittaa edellä tarkoitetun laitteen salakatselussa käytettäväksi, katsotaan hänen syyllistyvän salakatselun valmisteluun. Salakatselun valmistelusta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Myös salakuuntelun valmistelu on yhtälailla rangaistavaa.
8 § Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen
Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisenä ei pidetä sitä, jos julkaisee esimerkiksi tiedon tai kuvan politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa olevasta henkilöstä, jos tämän tiedon esittäminen on tarpeen merkittävän asian käsittelemiseksi. muuten tehtynä teko on rangaistavaa ja rangaistus tästä on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
9 § Kunnianloukkaus
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä kunnian loukkauksesta, törkeästä kunnianloukkauksesta eikä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, ellei asianomainen itse tee siitä rikosilmoitusta. Valtakunnansyyttäjä voi tosin nostaa näissäkin tapauksissa syytteen, jos rikos on tehty joukkotiedotusvälineillä ja yleinen etu sitä vaatii.
Kunnianloukkauksesta tuomitaan sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.
10 § Törkeä kunnianloukkaus
Rikoksesta tuomitaan sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeutta.
11 § Määritelmä
Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat ja asuntovaunut, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.
25 Luku, pykälät 1-10, Vapauteen kohdistuvat rikokset
1 § Vapauden riisto
Mikäli henkilö joko sulkemalla sisään, sitomalla tai muulla tavoin riistää toiselta liikkumisvapauden, katsotaan hänen syyllistyvän vapaudenriistoon. Vapaudenriistosta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
2 § Törkeä vapaudenriisto
Mikäli vapaudenriistossa vapaudenmenetystä jatketaan yli kolmen vuorokauden ajan tai aiheutetaan vakavaa vaaraa toisen terveydelle tai teossa käytetään erityistä väkivaltaa, katsotaan teko törkeäksi vapaudenriistoksi. Törkeästä vapaudenriistosta tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.
3 § Ihmiskauppa
Ihmiskauppa on ihmisoikeusrikos. Ihmiskauppa on toisen ihmisen hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa värväystä, kuljettamista tai kätkemistä, johon liittyy uhkaamista, pakottamista tai orjuuttamista. Ihmiskaupasta tuomitaan myös se, joka ottaa valtaansa kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön ja/tai majoittaa tämän värväämis- tai paritustarkoituksessa, vaikka mitään edellä lueteltua keinoa ei olisi käytetty. Ihmiskaupasta tuomitaan vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta. Teon yritys on rangaistava.
3a § Törkeä Ihmiskauppa
Mikäli ihmiskaupassa käytetään aiemmin lueteltujen keinojen sijasta tai lisäksi väkivaltaa tai, jos rikos kohdistuu kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön, katsotaan teko törkeäksi ihmiskaupaksi. Törkeästä ihmiskaupasta tuomitaan myös se, joka alistaa ja pitää toista orjuudessa, kuljettaa orjia tai käy kauppaa orjilla. Törkeästä ihmiskaupasta tuomitaan vankeutta vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta. Teon yritys on rangaistava.
6 § Tuottamuksellinen vapaudenriisto
Mikäli henkilö huolimattomuudesta aiheuttaa toiselle vapaudenmenetyksen, katsotaan hänen syyllistyvän tuottamukselliseen vapaudenriistoon. Tuottamuksellisesta vapaudenriistosta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.
8 § Pakottaminen
Mikäli henkilö väkivallalla tai uhkauksella pakottaa toisen tekemään tai sietämään jotakin vasten omaa tahtoaan, katsotaan hänen syyllistyvän pakottamiseen. Pakottamisesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
9 § Syyteoikeus
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä tuottamuksellisesta vapaudenriistosta, laittomasta uhkauksesta eikä pakottamisesta, ellei asianomistaja ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi tai ellei laittoman uhkauksen tai pakottamisen tekemiseen ole käytetty hengenvaarallista välinettä taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
26 Luku on kumottu 24.7.1998/563
27 Luku on kumottu 9.6.2000/531
28 Luku, pykälät 1-15, Varkaus, kavallus ja luvaton käyttö
29 Luku, pykälät 1-10, Rikokset julkista taloutta vastaan
30 Luku, pykälät 1-13, Elinkeinorikokset
31 Luku, pykälät 1-4, Ryöstö ja kiristys
32 Luku, pykälät 1-14, Kätkemis- ja rahanpesurikokset
33 Luku, pykälät 1-7, Väärennysrikokset
34 Luku, pykälät 1-13, Yleisvaaralliset rikokset
34a Luku, pykälät 1-8, Terrorismi
35 Luku, pykälät 1-8, Vahingonteko
36 Luku, pykälät 1-9, Petos ja muu epärehellisyys
37 Luku, pykälät 1-14, Maksuvälinerikos
38 Luku, pykälät 1-12, Tieto- ja viestintärikokset
39 Luku, pykälät 1-9, Velallisen rikokset
40 Luku, pykälät 1-14, Virkarikokset
7 § Virka-aseman väärinkäyttäminen
8 § Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen
41 Luku, pykälät 1-8, Aserikokset
1 § Ampuma-aserikos.
Jos pitää hallussaan laittoman aseen tai lainaa asetta henkilölle, jolla ei ole oikeutta sen hallussapitoon on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yrityskin on rangaistava teko.
Tässä on huomioitava se seikka, että aseen pitää olla jokin muu toimiva ampuma-ase, kuin jousipyssy, että se katsotaan täyttävän määritellyt kriteerit.
2 § Törkeä ampuma-aserikos
3 § Lievä ampuma-aserikos
42 Luku, pykälät 1-8 kumottu, Valtion turvallisuutta ja yleistä järjestystä varten annettujen määräysten rikkominen
43 Luku, pykälät 1-8 kumottu, Hyviä tapoja koskevain määräysten rikkominen
44 Luku, pykälät 1-16, Terveyttä ja turvallisuutta vaarantavat rikokset
45 Luku, pykälät 1-29, Sotilasrikokset
46 Luku, pykälät 1-15, Maahantuontiin ja maastavientiin liittyvät rikokset
47 Luku, pykälät 1-9, Työrikokset
48 Luku, pykälät 1-10, Ympäristörikokset
48a Luku, pykälät 1-7, Luonnonvararikokset
49 Luku, pykälät 1-7, Eräiden aineettomien oikeuksien loukkaaminen
1 § Tekijänoikeusrikos
Teko on tehtävä ansiotarkoituksessa.
50 Luku, pykälät 1-8, Huumausainerikokset
50a Luku, pykälät 1-5, Alkoholirikokset
51 Luku, pykälät 1-8, Arvopaperirikokset
Muita huomioitavia lakeja
Suomen perustuslaki (11.6.1999/731)
Suomen perustuslaki on lainsäädännön kulmakivi ja sieltä löytyy viimeinen sana yksilön perusoikeuksista. Suomen perustuslain 12:sta pykälästä löytyy sananvapaus ( ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.”). Tämä samainen oikeus löytyy myöskin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artiklan ensimmäisestä kohdasta.
Puserolaki
Puserolaiksi kutsutaan Suomessa lähinnä mustiin kauluspaitoihin ja sinisiin solmioihin pukeutuvan Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL), mutta jossain määrin myös kommunistien julkisen toiminnan vaikeuttamiseksi Suomessa 1934 voimaan astunutta lakia, jossa kiellettiin poliittisten tunnusten käyttö julkisissa tilaisuuksissa. Tämän viittauksen otin tähän artikkeliin siksi, että jokin tavanomaisenakin pitämä asia saattaa olla laitonta, jos se sattuu osumaan sellaisen lain piiriin, josta ei ole ollut tietoakaan.
Lastensuojelulaki 417/2007
Laki on astunut voimaan 1.1.2008, mutta siihen on tullut uudistuksia joka vuosi.
Avioliittolaki 1929/234
Vuonna 1929 säädetty avioliittolaki korvasi aiemmat vuonna 1734 lain Naimakaaren ja vuonna 1889 säädetyn lain aviopuolisoiden omaisuus- ja velkasuhteista. Isoin muutos laissa oli, että aviomiehen edusmiesasema vaimoonsa nähden lakkautettiin ja puolisot julistettiin tasavertaisiksi. Vuonna 1987 lakia uudistettiin ja mm. avioeron saamista helpotettiin.
Parisuhdelaki:
Suomen eduskunta hyväksyi lain ”rekisteröidystä parisuhteesta” 28.9.2001. Laki astui voimaan 1.3.2002. Lain mukaan kaksi samaa sukupuolta olevaa 18 vuotta täyttänyttä henkilöä voi rekisteröidä parisuhteensa ja saada pääsääntöisesti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin avioliiton solmivat mies ja nainen. Rekisteröidyn parisuhteen osapuoli saa esimerkiksi perimysoikeuden kumppaninsa jälkeen samoin edellytyksin kuin aviopuoliso toisen puolison kuoltua. Rekisteröinti ei kuitenkaan anna automaattisesti oikeutta yhteiseen sukunimeen, eikä mahdollisuutta lapsen adoptointiin. Vain maistraatti voi antaa vahvistuksen, ei kirkko. Parisuhteen rekisteröintiä edeltää nk. esteiden tutkinta, jossa edellytykset rekisteröintiin selvitetään. Ellei esteitä ole (alle 18v. ikä, lähisukulaisuus, voimassa oleva avioliitto tai rekisteröity parisuhde), voi parisuhteen rekisteröidä aikaisintaan viikon kuluessa esteiden tutkinnan pyytämisestä. Parisuhteen rekisteröinnissä molemmat osapuolet kirjoittavat rekisteröintiasiakirjan.
Rekisteröity parisuhde on avioliitosta erillinen instituutio, jolla kuitenkin on suuressa määrin avioliiton oikeusvaikutukset. Yhteistä sukunimeä rekisteröidyt kumppanit eivät saa. Myöskään yhteistä ottolasta ei kumppaneiden ole mahdollista saada.
Parisuhteen rekisteröintiä harkitsevien olisi suotavaa käydä oikeutensa ja velvollisuutensa läpi lakimiehen kanssa, jotta pahemmilta yllätyksiltä parisuhteessa ja sen mahdollisesti päättyessä vältyttäisiin. Parisuhteen rekisteröinti tapahtuu maistraatin tai käräjäoikeuden toimesta ja rekisteröinnin suorittaa vihkimiseen oikeutettu virkamies eli maistraatissa henkikirjoittaja taikka käräjäoikeudessa tuomari. Menettelyt ennen rekisteröintiä vastaavat pitkälti avioliittoon vihkimistä edeltäviä toimia. Kumppaneiden on mm. yhdessä pyydettävä mahdollisten rekisteröinnin esteiden tutkintaa.
Evankelis-luterilainen kirkko ei ainakaan toistaiseksi ole ns. homoliittoja hyväksynyt, eikä kirkollista avioliittoon vihkimistä vastaavaa toimenpidettä rekisteröidylle parisuhteelle ole mahdollista saada. Rekisteröidylle parisuhteelle eräät pappispiirit kuitenkin antavat siunauksensa, mutta valtaosa papeista katsoo rekisteröidyn parisuhteen sotivan raamattuun pohjautuvaa kristillistä avioliitto-oppia vastaan. Asia on ollut esillä evankelis-luterilaisen kirkon ylimmässä päättävässä elimessä, kirkolliskokouksessa, ja herättänyt siellä kiivasta keskustelua
Yhdenvertaisuuslaki 20.1.2004/21
Yhdenvertaisuuslaki on suomessa toteutettu Euroopan unionin rasismi- ja työsyrjintädirektiivi, jonka tarkoitus on turvata kansalaisten yhdenvertaisten palveluiden toteutumista ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneiden oikeusturvaa. Laki noudattelee samoja linjoja rikoslain 11 luvun 11 §:n syrjintää koskevassa määrittelyssä, mutta siinä on rajaukset selvennetty yksityiskohtaisemmiksi.
Koska kyseessä on rikos ja koska sairaus?
Rikoksia tunnistettaessa on syytä erotella toisistaan sukupuolinen hyväksikäyttö sekä sukupuoliset kohdehäiriöt. Sukupuolinen hyväksikäyttö on sukupuolinen riisto tai sukupuolivietin tyydytykseen tähtäävä toiminta, joka kohdistuu puolustuskyvyttömään henkilöön, etenkin lapseen. Tämä tehdään tietoisesti. Sukupuoliset kohdehäiriöt ovat seksuaalisia kohdehäiriöitä ja mielenterveyden häiriöitä, joissa normaalista poikkeaviin kohteisiin suuntautuvat pitkäaikaiset tai toistuvat sukupuoliset mielikuvat ja yllykkeet aiheuttavat henkilölle huomattavaa kärsimystä tai saavat hänet toistuvasti käyttäytymään niiden mukaisesti. Nämä luokitellaan parafilioiksi ja käsitellään sairauksina, ei rikoksina.
Parafilia (paraphilia) on kreikankielinen sana, jossa para tarkoittaa vieressä olevaa ja filia rakkautta; rakkauden tuolla puolen. Parafilia-käsite otettiin käyttöön 1800-luvulla kuvaamaan sellaista seksuaalista käyttäytymistä, jonka ei ajateltu kuuluvan tavanomaiseen heteroseksuaaliseen suhteeseen. Myöhemmin puhuttaessa poikkeavasta seksuaalisesta käyttäytymisestä parafilia korvautui sanalla perversio. John Moneyn kehotuksesta parafilia otettiin uudelleen käyttöön. Nykyisin parafilialla tarkoitetaan käyttäytymistä, jossa henkilö on pakonomaisesti herkistynyt ja riippuvainen epätavallisesta ja joko henkilökohtaisesti tai sosiaalisesti ei-hyväksyttävästä ärsykkeestä seksuaalisen kiihottumisen saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi ja orgasmin aikaansaamiseksi. Mielikuvien tasolla sitä voidaan käyttää joko seksuaalisen kanssakäymisen tai itsetyydytyksen aikana.
Parafiliassa seksuaalinen mielenkiinto ja käyttäytyminen voi suuntautua hyvin eri tavoin: mielenkiintoa voi tuntea esim. erilaisiin materiaaleihin, kuten kenkäfetisismi, halua pukeutua vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin, kuten transvestiittinen fetisismi, tai halua paljastella itseään tai tirkistellä toisten riisuuntumista. Sadomasokismissa mieltymys voi suuntautua joko kivun, nöyryytyksen tai sitomisen vastaanottamiseen tai tuottamiseen. Lapsikohtaisessa seksuaalihäiriössä kiinnostus suuntautuu lapsiin, tavallisesti esi- tai varhaisnuoruusikäisiin poikiin tai tyttöihin tai molempiin. Toisinaan esiintyy monenlaisia poikkeavia mieltymyksiä ilman että mikään niistä on ensisijainen.
International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems, lyhenteenä ICD, on kansainvälinen tautiluokitusjärjestelmä, jonka WHO on kehittänyt. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden osalta ICD-10 on pääosin yhteneväinen Yhdysvaltain psykologiyhdistyksen APA:n kehittämän eri koulukunnista riippumattoman diagnoosijärjestelmän DSM-IV (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders) kanssa. Oireluokituksista löytyy kuitenkin merkittäviä eroavuuksia, esimerkiksi persoonallisuushäiriöiden ryhmittelyssä sekä neuroosi-käsitteen käytössä (epämääräinen neuroosiluokitus poistettiin DSM:n kolmannessa versiossa, mutta se löytyy edelleen ICD:stä).
Artikkelin loppuun olen kerännyt muutaman viittauksen tautiluokitusmäärittelyistä. F00–F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt pitävät sisällään Suomen tämän hetkiset tautiluokitukset sukupuolisista kohdehäiriöistä.
F65 Sukupuoliset kohdehäiriöt:
F65.0, Esinekohtainen seksuaalihäiriö
F65.1, Vastakkaiseksi sukupuoleksi pukeutumisen halu – Transvestiitti
F65.2, Paljasteluhäiriö – Exhibionismi
F65.3, Tirkistelyhäiriö - Voyerismi
F65.4, Lapsikohteinen seksuaalihäiriö - Pedofilia
F65.5, Sadomasokismi
F65.6, Monimuotoiset sukupuoliset kohdehäiriöt
F65.8, Muu sukupuolinen kohdehäiriö
F65.9, Määrittelemätön sukupuolinen kohdehäiriö
Lähdetieto:
Suomen Rikoslaki 1889/39
Suomen Laki (Laki Suomen säädöskokoelmasta 188/2000)
Laki24.fi
Wikipedia.fi
Edilex.fi
FINLEX.fi
Suomenlaki.com
Lakiwiki.fi
turvakoti.net
ICD-10 Tautiluokitukset
Trackback(0)
 |
tämän kommentin TrackBack URI
